Aihe 1

Kultturitalo vs laskettelukeskus vs olutpanimo

Pääöksenteossa noudatetaan utilitarismia, joten kriteerina on kokonaishyödyn maksimointi. Jokainen haluaa hyötyä itselleen, mutta jokaisen hyöty koostuu siitä, että pitää toimia kaikkien hyödyn vuoksi, siitä seuraa se, että jokaisen pitää toimia kaikkien yhteisen hyödyn vuoksi.

Aika monet toivovat pelkästään mielihyvää ja löytävät sitä turhista ja jopa epähyödyllisistä asioista, kuten alkoholista, korttipeleistä, seksistä jne. Tietenkin sellaisille ihmisille voisi yrittää sanoa, että heidän pitäisi ajatella yhteistä mielihyvää, mutta sitten se väite täytyy perustella jollain muulla, eikä sillä mitä he itse haluavat.

Ei voi löytää vain yhtä yhteistä mielihyvää, vaan on laskematon määrä erilaisia mielihyvän käsitteitä, joilla ei ole mitään yhteistä keskenään. Yksi ihminen löytää oluen juomisessa itselleen mielihyvää, ja toinen etsii syvällisempiä mielihaluja, kuten esim. teatteriesityksestä nauttiminen. Toisaalta sekin ihminen, joka haluaa sitä syvällisempää mielihyvää, silloin kun hänellä on nälkä tai jano tai jotain pahaa tapahtunut, hän haluaa mennä sinne olutpanimoon ja juoda olutta siellä eli saada sitä perus mielihyvää.

Teatterikäymisestä tietenkiin ihminen saa uutta tietoa pohdittavaksi, hänellä syntyy ajatuksia  näkemästään esityksestä ja hän saattaa jopa oppia jotai sieltä. Mutta teatterissa käyminen ei ole mikään elämän välttämätön asia, se ei kuulu ihmisen perustarpeiden ryhmään. Sillä voi korkeintaan saavuttaa henkistä mielihyvää lyhyeksi ajaksi, eikä se välttämättä edes ole mielihyvää, jos teatterinäytelmä on vaikkapa huono tai tylsä. Monet ihmiset käyvät teatterissa vain sen vuoksi, että sivistyneen ihmisen on pakko tehdä niin, koska muuten hän ei ole sivistynyt ihminen, eikä häntä pidetä fiksuna tai syvällisenä. Tietenkin on niitä, jotka oikeasti nauttivat teatteriesityksistä, ja saavat jotain uutta itselleen sieltä. Toisaalta tavallisessa kaupungissa ei välttämättä ole niin paljon rahaa useisiin teatterikäymisiin, mistä seuraa se, että teatteri ei tule olemaan niin suosittu, joten siihen rakentamiseen menee paljon rahaa, eikä siitä saada tarpeeksi paljon voittoa.

Laskettelukeskusta perustellessa ajatus on se, että liikunnasta on hyötyä terveydelle, josta seuraa mielihyvä. Mutta kaikki tietävät, että liikunta on hyödyllistä, että sitä pitää harrastaa sen takia. Eli ihminen menee harrastamaan liikuntaa, koska sen on pakko, muuten hänen terveys ei ole kunnossa. Esim. kun joku haluaa laihtua, hän alkaa liikkua, mutta ei välttämättä sen takia, että liikunta on hyvä, vaan sen takia, että on tavoite laihtua ja saada sitä kautta mielihyvää. Sitten tulee ristiriita tälle väittämälle. Onhan olemasssa ihmisiä, jotka oikeasti pitävät laskettelusta, koska se on extremea, siitä saa adrenaliinia, ja sehän on todellista hetkellistä mielihyvää. Toinen esimerkki on tanssi. Tanssia ei harrasteta sen takia, että se auttaa laihtumaan, tai lisää lihasvoimaa ja venyvyyttä (tai osittain sen takia), vaan siksi, koska se on oikeasti kivaa.

Olutpanimo on huono vaihtoehto, koska se edistää terveysriskiä, vaikka siitä saakin mielihyvää. Mutta kyllähän ihmiset sen tietävät, ja silti he menevät sinne, koska he haluavat saada sitä hetkellistä mielihyvää. Lisäksi siellä on helppoa keskustella ja löytää omankaltaisiaan (en kiellä, että sitä ei voisi tehdä edellisissä vaihtoehdoissa). Yrjö Ylempi-Keskiluokka väittää, että valtaosa ihmisistä ei ymmärrä omaa parastaan ja haluaisi siksi todennäköisesti rakennuttaa olutpanimon, joka pitkällä tähtäyksellä vähentäisi heidän mielihyväänsä. Ja olen periaatteessa samalla linjalla hänen kanssaan, koska en löytänyt enempää hyviä puolia olutpanimossa. Joka tapauksessa olutta voi ostaa kaupastakin ja juoda se kotona kaveriporukan kanssa, eikä mennä olutpanimoon.

Pohdittuani näitä kolmea vaihtoehtoa päädyin siihen tulokseen, että kannattaa rakentaa laskettelukeskusta, jos ajattelee yhteistä mielihyvää ja terveyttä.

Omaa mielipidettä

Kerron tässä mielipiteeni muutamasta väittämästä:

"Beethoven ja Popeda ovat yhtä hyvää musiikkia. Yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta, ei niitä voi laittaa mihinkään arvojärjestykseen."

"Ei kukaan ihminen ole toista parempi."

Kannatan ensimmäistä väittämää. Sillä mielipiteitä on olemassa niin paljon kuin ihmisia. Ja aina kaksi tai useampi henkilö väittää toisilleensa, mikä on parempi Beethovenin vai Popedan musiikki, mutta kukaan ei voi voittaa, koska molemmat ovat täysin erilaisia ja jokaisen korviin on oma sopiva musiikki.

Periaatteessa ei voi väittää ettei kukaan ihminen ole toista parempi. Onhan olemassa arvoja ja periaatteita. Jos joku ihminen noudattaa yhteiskunnan antamia arvoja enemmän, kun toinen, sitä pidetään hyvänä ihmisena. Mutta toisaalta, kukaan ei voi arvostaa meitä jollain tietyllä asteikolla. Jokaisella on omia ajatuksia oikeudesta ja paremmuudesta. Jos miettii tarkkaan, eihän ole ihmistä kuka voi tarkalleen sanoa mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Meillä on vain stereotypioita. Esim. auttava, rehellinen, rohkea ihminen on parempi, kun ilkeä, valehteleva ja itsekeskeinen ihminen. Jotkut uskovat, että se on Jumala, kuka sen päättää. Mutta ei taaskaan voi tietää varmasti, koska ei Jumala ole sanonut kenellekään, että tämä ihminen on parempi kuin se toinen, koska...Loppujen lopuksi ihmisethan sen päätti jossain vaiheessa, rakensivat joitain moraaleja ja arvoja, mitä toisten pitää arvostaa. Jos elisimme jossain toisessa maailmassa, siellä olisi ihan toiset arvot ja ihanteet ja ne olisi siellä oikein, mutta tässä väärin. Kaiken perustelemani jälkeen olen samaa mieltä sen kanssa, ettei kukaan ihminen ole toista parempi".

* Voisiko tasa-arvoisuus johtaa jonkinlaiseen keskinkertaisuuden diktatuuriin?

Ei voi, koska tasa-arvo ja diktatuuri ovat täysin erilaisia käsitteitä. Diktatuuri tarkoittaa sitä, että yksi käskee ja muut tekevät, eikä tasa-arvossa voi olla sellaista, koska eivät kaikki voi käskeä ja tehdä.

Ihmiskäsityksiä

1.Mikä esitellyistä ihmiskäsityksistä on vetoavin?Kuka / mikä sinä olet? 

2. Mikä edellä käsitellyistä ihmiskäsityksistä tavoittaa parhaiten sen, mikä / kuka katsot olevasi? Ellei mikään niistä, niin selitä, millainen ihmiskäsitys tavoittaa parhaiten sen, mikä / kuka sinä olet?

EMOTIVISMI ja INTUITIONISMI

Aion tarkastella tässä kahta naturalismin haaraa EMOTIVISMI ja INTUITIONISMI (jos oikein ymmärsin, ne kuuluvat naturalismiin). Luin EMOTIVISMIn selityksen (Filosofisen etiikan suuntaus, jonka mukaan henkilö toimii oikein, jos hän seuraa valinnoissaan tunteitaan. Emotionisti perustelee tekonsa sillä, että jotkin asiat tuntuvat oikeilta) ja minulta heti heräsi kiinnostus, koska luulisin kuuluvani emotivistien ryhmään.
Oma näkökulmani on sellainen, että ihan syntymästään asti ihmisella on emotioita. Esim. kun pieni vauva opettelee hymyilemään, kukaan ei sano sille, että hymyily on oikein ja että sen pitää oppia hymyilemään, vauva aistii sen itse, se tuntuu oikealta. Myöhemmässä vaiheessa vauvalle sanotaan mitä on oikein ja mitä väärin. Tarkastellaan tarhaikäistä lasta leikkimässä päiväkodissa. Hän hakeutuu leikkimään muiden joukkoon, koska hänestä se tuntuu oikealta, ei vaan koska joku on sanonut hänelle niin. Lapsena vanhemmat opettaa eron oikean ja väärän välillä. Mutta myöhemmässä vaiheessa, teini-iässä esimerkiksi, aikuiset eivät välttämättä sano enää kaikkia asioita, nuori tavallaan oppii elämään itse, oman päänsä sisällä olevien ohjeiden mukaan. Voin sanoa sen omasta kokemuksesta, että monia asioita tiesin jo ennen, kun joku selitti ne minulle. Mikä taas viittaa siihen, että aivoissa on valmiiksi tehty moraali. Esim. Monet lapset pelkäävät pimeyttä, ilman että joku on sanonut niille, että pimeässä asuu mörköjä. He aistivat itse, että pimeydessä voi vaikkapa tapahtua jotain pahaa, joten on pelottavaa. Tai toinen esimerkki (joka ei tosin liity aikaisempaan) : useilla ihmisillä on valmiiksi hyvä tilannetaju. Esim. kun menen itse työhaastatteluun, tiedän tarkalleen minkä vaikutelman minun pitäisi antaa itsestäni ja miten tulisi käyttäytyä, tiesin sen jo ennen, kun joku on opettanut minulle.
Tällä kaikella haluan tehdä oman kantani selväksi, olen, siis, emotivistien ja intuitionistien puolella täysin.